Tervetuloa Joroisten Kesäteatterin verkkosivuille!
Salaisuuden kertoa voisin
Ohjaus: Tuomo Salmela
Käsikirjoitus: Iiris Salmela
Ensi-ilta: Joroisten kesäteatteri 2026
Salaisuuden kertoa voisin on ajassa kerroksittain liikkuva, historiallinen ja humoristinen kesänäytelmä, joka kuljettaa katsojan Joroisten seudun tarinoihin – tositapahtumien, kansanperinteen ja mielikuvituksen rajamaastoon.
Näytelmän keskiössä on salaperäinen Aminoffin aarre, jonka jäljille lähtevät aarteenetsijät Pietu ja Kaapo sekä arvoituksellinen viulisti Anna. Vihje vihjeeltä matka vie heidät halki eri aikakausien: 1900-luvun alun kummallisiin kylähuhuihin, 1800-luvun kartanokauppoihin, erikoisiin koiratarinoihin, terveyslähteiden seurapiireihin ja lopulta 1700-luvun synkkiin kohtaloihin ja vallankäytön kuvioihin.
Kohtaukset rakentuvat eläväksi mosaiikiksi, jossa mennyt ja nykyinen kietoutuvat yhteen – joskus naurattaen, joskus koskettaen. Tarinoissa kohdataan niin tavallisia kyläläisiä kuin historiallisia henkilöitä, ja jokainen kohtaus paljastaa uuden palan arvoituksesta.
Mutta mikä on todellinen aarre? Onko se kulta ja raha – vai jotakin, jota ei voi kätkeä maahan?
Runsas henkilögalleria, musiikki ja vaihtuvat aikakaudet tekevät näytelmästä elämyksellisen matkan paikalliseen historiaan ja ihmisyyteen. Salaisuuden kertoa voisin muistuttaa, että kaikkein arvokkaimmat löydöt eivät aina ole niitä, joita lähdettiin etsimään.
Lipunmyynti: 044 713 1111
Liput 18/15/10 euroa
Salaisuuden kertoa voisin -esityksen ensi-ilta on lauantaina 25. heinäkuuta.
La 25.7. kello 18
Ti 28.7. kello 18
Ke 29.7. kello 18
Su 2.8. kello 14 ja kello 18
Su 9.8. kello 14 ja v 18
Paikka:
Torstilan navetan yliset
Torstilantie 197, Joroinen
Tilausnäytökset 30.7. ja 4.8.
Näytelmä perustuu Kulttuuritarinat soimaan -hankkeessa tuotettuun materiaaliin, joka on verkossa saatavilla osoitteessa: https://joroinenmusicfestival.fi/kulttuuritarinat/
Fredrik Gustaf Aminoff (1779–1858) oli venäläisen aatelissuvun jäsen, joka palveli majurina Suomen sodassa ja ryhtyi sodan jälkeen maanviljelijäksi ja sahayrittäjäksi. Aminoff rahoitti mm. Saimaan kanavan rakennustöitä ja sai vastineeksi obligaatioita. Hän asui Braseborgin (nyk. Joroisniemen) kartanossa vuodesta 1844 kuolemaansa saakka. Aminoffia pidettiin omana aikanaan Savon rikkaimpana miehenä, ja tarinan mukaan hän oli piilottanut raha-aarteen Joroisniemen kartanon maille.
Carl Axel Gottlund (1796–1875, tunnetaan myös etunimillä Kaarle Akseli) oli aktiivinen kielipoliitikko Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa hän puolusti ns. metsäsuomalaisten kielellisiä oikeuksia ja Suomessa pyrki vaikuttamaan kirjasuomen käyttöön. Vaikka Gottlundin äidinkieli oli ruotsi, perheen muutettua Suomeen hän oppi puhumaan suomea uudella asuinpaikkakunnallaan Juvalla, jonka paikallismurteesta tulikin hyvin rakas. Turun akatemiassa opiskellut Gottlund päätti 19-vuotiaana pitää opinnoistaan välivuoden Juvalla suomenkielisiä kansanrunoja keräten. Vastoin monien aikalaistensa näkemyksiä Gottlund kirjoitti jo 1800-luvun alkupuolella unelmoivansa ajasta, jolloin kaikki tekstit Suomessa kirjoitettaisiin suomen kielellä. Hän rikastutti suomen kieltä useilla nykyisinkin käytössä olevilla sanoilla: Gottlundin luomia ovat mm. sanat huutokauppa, kansalainen, kirjasto ja papisto. Vuodesta 2011 lähtien Ruotsissa on vietetty ruotsinsuomalaisten päivää Gottlundin muistoksi hänen syntymäpäivänään 24. helmikuuta.
Tigerstedt Georg Fredrik Tigerstedt (1729–1790) aloitti sotilasuransa 13-vuotiaana ja lopetti sen everstiluutnanttina v. 1783. Tigerstedt mainitaan historiankirjoituksissa ahneena ja häikäilemättömänä maaomaisuuden kartuttajana, joka mm. sai kyseenalaisilla keinoilla Torstilan haltuunsa v. 1770. Hän kokosi maaomaisuutta Joroisten lisäksi Juvalta, Rantasalmelta, Leppävirralta, Kuopiosta ja Iisalmelta. Kustaa III:n sodassa Rantasalmella v. 1788 Tigerstedt ryhtyi nykyisten maa-alueiden menettämisen pelossa ja uusien saamisen toivossa vihollisen (Venäjän) vakoojaksi. Hän jäi kuitenkin kiinni toiminnastaan ja sai maanpetturuudesta mestaustuomion, joka toimeenpantiin Rantasalmen kirkolla v. 1790. Päättömästä Tigerstedtistä on liikkunut useita erilaisia kummitustarinoita.
Ukko-Saksa 1800-luvulla Pohjois-Savon Säyneisissä elänyt kauppias Paavo Juhonpoika Kettunen, joka vuonna 1862 osti huutokaupalla Joroisvirran rannalla sijainneen Koskenhovin kartanon Joroisten kruununvoudilta. Ukko-Saksa oli Savon ensimmäisiä kauppiaita, joilla oli oikeus harjoittaa liiketoimintaansa ulkomaita myöten.
Kiinnostuitko lukemaan lisää? Yllä mainitut seikat ja lisätietoa löydät seuraavista kirja-ja internet-lähteistä:
Aminoff, B. H. 1978: Släkten Aminoff.
Grotenfelt, N. K. 1931: Joroinen I: muistojulkaisu pitäjän 300-vuotisjuhlaan 19 6/8 31.
Soininen, A. M. 1954: Rantasalmen historia.
Cilla Ekholm-Tiainen 2024: Kun kauppias kartanon osti (verkkodokumentti). Joroisten Musiikkipäivät / Joroinen Music Festival. Viitattu 17.6.2026
Juvan kulttuurisivut, Juvan kulttuuria ja kulttuurintekijöitä: Kymmenen kohtaa aiheesta Carl Axel Gottlund ja kieli (verkkodokumentti). Saatavissa: https://www.juvankulttuurisivut.fi/ carl-axel-gottlund-ja-kieli/. Viitattu 17.6.2026.
Kirjasampo: Gottlund, Carl Axel (verkkodokumentti). Saatavissa: https://www.Kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176022010642. Viitattu 17.6.2026.
Lappalainen, Hilkka 2024: Aminoffin aarteita (verkkodokumentti). Joroisten Musiikkipäivät / Joroinen Music Festival. Viitattu 17.6.2026
Ruotsinsuomalaisten arkisto, multimedia- ja informaatiokeskus: Kuka Gottlund oikein oli (verkkodokumentti). Saatavissa: https://arkisto. org/fi/arkiston-aarteita/kuka-oli-gottlund/. Viitattu 17.6.2026.
Saranat.fi, kulttuuriympäristö verkossa: Koskenhovin kartano (verkkodokumentti). Saatavissa: https://saranat.fi/verkkonayttelyt/ joroinen/tilat-ja-kartanot/#10. Viitattu 17.6.2026.